Puheenjohtajan tervehdys

Puheenjohtajan tervehdys

Julkaistu: 5.12.2017


 

Puheenjohtajan tervehdys 100 vuotiaalle Suomelle

 

Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Tänä erityisenä vuonna itsenäisyyden juhlinta alkaa jo itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. ja ulottuu Suomen ohella eri puolille maailmaa.

Koko vuosi 2017 on ollut Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. Vuoden teemana on ollut ”Yhdessä”. Juhlavuonna erilaisia tapahtumia on järjestetty pitkin vuotta, myös Suomen ulkopuolella.

Suomessa virinnyt innostus juhlistaa satavuotiaan syntymäpäivää sinivalkoisin juhlavalaisuihin on laajentunut myös ulkomaille. Luvassa on lukuisten tunnettujen kohteiden valaisuja eri puolilla maailmaa, muun muassa Niagaran putoukset Kanadassa, Tukholman Globen-areena, Colosseum Roomassa, Belémin torni Lissabonissa ja Fortalezan linnoitus Mosambikin pääkaupungissa Maputossa valaistaan.

 

Sata vuotta sotia ja hyvinvointivaltion rakentamista

Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän sekavan tilanteen luoma historiallinen hetki mahdollisti uuden valtion synnyn. Kansallinen herääminen oli alkanut jo vuosikymmeniä aiemmin. Autonominen asema osana Venäjää yhdistettynä selkeästi omaan kieli- ja kulttuuriperintöön olivat mahdollistaneet oman kansallisen ja valtiollisen identiteetin vähittäisen synnyn.

Nuoren valtion alkutaival ei ollut helppo, sillä heti seuraavana vuonna koettiin sosiaalisen ja taloudellisen kahtia jakautuneisuuden seurauksena verinen sisällissota. Sen jälkeen toteutetut yhteiskunnalliset uudistukset, kuten torpparivapautus ja seurannut sovinnollisempi sisäpolitiikka mahdollistivat Suomen myöhemmän hyvinvoinnin perustan rakentamisen. Yleinen oppivelvollisuus oli yksi tekijöistä, joiden avulla nuori valtio saattoi tulevaa hyvinvointiaan rakentaa. Tiiviit pohjoismaiset yhteydet, yhteinen kulttuuritausta ja aiempi pitkä yhteinen historia Ruotsin yhteydessä (vuoteen 1809 saakka) sitoivat Suomea osaksi Pohjoismaiden arvoyhteisöä.

Toinen maailmansodan alla silloinen Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa olivat sopineet salaa itäisen Euroopan jaosta etupiireihinsä. Neuvostoliitto miehitti Baltian maat. Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen 1939 seurannut talvisota lujitti suomalaisten itsenäisyystahtoa. Välirauhan jälkeen seuranneen jatkosodan aikana Suomi joutui valitsemaan puolensa ja maassa oli paljon saksalaismielisyyttä – suurella maailmankartalla maa nähtiinkin Saksan kumppanina. Suomen kannalta olennaista hävityn sodan ja suurten sotakorvausten jälkeen oli kuitenkin itsenäisyyden säilyttäminen.

Sodat olivat näkyvä osa 1900-luvun Suomen historiaa, eikä ilman niitä juhlittaisi itsenäisyyden 100. juhlavuotta, mutta vähintään yhtä olennainen osa suurta tarinaa olivat lukuisat yhteiskunnalliset ja sosiaaliset uudistukset, joiden avulla luotiin pohja nykyiselle Suomelle, sen vauraudelle ja vakaudelle.

Vielä viime vuosisadan alkupuoliskolla Suomi oli yksi Euroopan maatalousvaltaisimpia maita, ja sen kehitys teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi tapahtui maailmanennätysvauhtia. Suomi on ollut ja on edelleen pieni kansantalous, jonka vaurastumisessa vientiteollisuuden kehityksellä on ollut keskeinen rooli.

 

Paljon onnea Suomi!

Suomen sata ensimmäistä itsenäisyysvuotta ovat takana. Kaikki ei Suomessa vieläkään ole valmista, mutta suomalaiset voivat kuitenkin olla varsin ylpeitä asuessaan vuonna 2017 maassa, joka on riippumattomien kansainvälisten tutkimusten mukaan maailman vakain valtio (Fragile States Index 2017), maailman turvallisin valtio (The Travel & Tourism Competitiveness Report 2017) ja maailman vapain valtio (yhdessä Norjan ja Ruotsin ohella, Freedom in the World 2017). Suomessa äänestetään lisäksi maailman vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa (Tanskan ohella).

Suomessa on maailman paras hallinto (The Legatum Prosperity Index), maailman riippumattomin oikeuslaitos (The Global Competitiveness Report 2017-2018) ja maailman eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta (The Social Progress Imperative 2017), maailman vakaimmat pankit (The Global Competitiveness Report 2017-2018). Suomi on myös maailman paras maa inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa (Sustainability Society Index 2016), paras maa ihmisten perusoikeuksien suojelemisessa (Tanskan ohella, Rule of Law Index 2016) ja maassa on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta (The Global Competitiveness Report 2017-2018). Suomen peruskoulutus on maailman parasta (Maailman talousfoorumi, The Global Competitiveness Report 2017-2018) ja Suomi on maailman lukutaitoisin maa (World Most Literate Nations, Rank Breakdown).

Muillakaan indekseillä Suomi ei jää kauas kärjestä. Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa (Maailman talousfoorumi, The World’s happiest countries), kolmanneksi tasa-arvoisin maa (Maailman talousfoorumi, Global Gender Cap Index 2017) ja maassa on OECD-maiden viidenneksi pienimmät tuloerot. Suomen digitaalinen kilpailukyky on maailman neljänneksi vahvinta (IMD World Digital Competitiveness Ranking 2017) jne. Kauempanakin asuville lisäksi vinkkinä, että Suomi on maailman kolmanneksi paras matkakohde (Lonely Planet, Best in Travel 2017: Top Countries).

Vaikuttava listaus ja ulkopuolisten arvioimana.

Nyt on juhlan aika. Suomen itsenäisyyteen liittyy vakavuus ja kunnioitus menneitä sukupolvia kohtaan. Meille on rakennettu upea valtio ja yhteiskunta ja sitä perintöä meidän tulee parhaamme mukaan vaalia. Saappaat ovat isot, mutta emmeköhän me siihen pysty, sillä olemmehan suomalaisia.

 

Paljon onnea Suomi !

 

Ari Pikkuaho

Oulun Uinti 1906 ry:n puheenjohtaja

 

Lähde: Atte Kaksosen artikkeli.

Tulevat tapahtumat

  1. Syyskauden päättäjäiset

    joulukuu 16 @ 15:30 - 18:00

Oulun Uinti somessa